PÖNTTÖPUUHASTELUA

Linnunpöntöt ovat tulleet tiensä päähän, ovathan ne palvelleet muuttolintujen tarpeita jo 30 vuotta ja vanhimmat ehkä kauemminkin. On aika vaihtaa vanhat uusiin ja samalla toimivimpiin malleihin. 

Sini- ja talitiaisten pesintä on jo tältä kesältä ohi, poikaset lentelivät pensastoihin, turvaan uhkaavilta petolinnuilta, joten vanhat pöntöt joutivat saunan padan alle poltettaviksi. Kirjosiepoilla onvat vielä poikueet ruokittavina, pari vuotta sitten asennetuissa pöntöissä.

Sammalta jo katoilla, eikä noissa vanhoissa ole linnunpoikasten turvallisuuskaan taattu.

Toimiva malli ja lentosuun aukossa peltivaahvistus takaa linnuille pesintä rauhan.

Ohjeet mukana.

Metsälehmuksessa myöskin poikasille sopivaa "lähiruokaa" tarjolla; paljon ötököitä.

Pönttö on helppo avata, etulauan alareunasta kun vetää hiukan itseensä päin....

Keväällä tyhjennykset sujuvat helposti!!!!

Tirpoille ovat asunnot valmiina, kevääksi, kun pesintäkausi alkaa. Talven aikaana haihtuvat puupinnoilta kaikki lintuja haittaavat hajut ja varmaan kelpaavat kylmän suojaksi pahimmilla pakkasilla,

Tervetuloa sini- ja muut tiaiset, kirjosiepot, pikkuvarpuset, punarinnat ja kaikki muutkin pikkutirpat. Keväällä taas nähdään!

Tänään oli tämänlaista puuhastelua, saas nähdä mitä keksinkään huomenna????

Linnunpönttöjen tyhjennystä ja peurojen karkoittelua

Viime tippaan on jäänyt tämä homma, mutta ajattelin että tirpat saavat vielä pakkasöinä tutua pehmustetussa asunnossaan. Ylemmässä pontössä asusteli viime kesänä sinitiaiset ja alemmassa talitintti. Hiukan on pesissä akenteellisia eroja. Pehmikkeenä kummassakin koirankarvoja joita tarjoilen linnuille; kuivassa paikassa ja verkkopussista. hyvin ovat kelvanneetkin. 

Kaikki kahdeksan pönttöä tyhjennetty ja asuntomarkkinat voivat alkaa !!!!!!

Vilkkaasti tirpat käyvät tutustumassa mahdollisiin kesäasuntoihin.

Pienet peuralapsen jäljet kukkapenkissä herättivät tarkempaan katselmukseen ja löytyihän käyntiin varsinainen tepastelun syykin; taas oli napsittu tulppaanin lehtiä salaatiksi????!!!!

Onneksi olin jo tilannut peurakarkoitetta; Kodin Kukat. Heti aamutuimaan kävin ruiskuttamassa kaikki sipulikukkien alut....ähäkutti... nyt saatte bambit etsiä uudet salaattipaikat, meillä ei enään tarjoilla teille.

Ai miksi tilasin tuotteen enkä hankkinut sitä alan lähimyymälöistä , no siksi kun sitä ei ollut esim. Hankkijalla lainkaan myynnissä ja muista liikkeistä se oli loppunut. Onneksi löytyi taas ammattilainen joka oli varautunut kevään tuomiin haasteisiin. Edellisen kesän harmilliset kokemukset opettivat varautumaan peuravaaraan, koska silloin ne söivät kaikki tulppaanin alut yhden yön aikana maantasalle. Onneksi havahduin edes nyt, tosin hiukan myöhässä mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, sanoo vanha sanontakin.

Salaatti aineksia tulollaan!!!

Herneenversoja luvassa! Vaihtelua salaatteihin!! Pitäisi olla makeampia kun kaupan versot. Onhan nämä sokeriherneitä 😍😍 Pieni mutta tärkeä lisä terveelliseen ruokavaliooni !!😎

Onneksi olen saanut sen verran ravinto-oppia ammattiini liittyen, jo opiskeluaikoina, että olen syönyt aina melko terveellisesti. Tosin, olen melko perso makeille herkuille mutta sokerimittarini palautta  minut aina ruotuun... ehkäpä siksi olen saanut olla terveenä ja pienet herkkuhetket kuuluvat edelleen päivän parhaihin hetkiin , hyvässä seurassa 💖

Nautiskellaan 💝😍
 

Kevään ekat sipulikukat ja valeampiaispesät

 Olen talven aikana vähentänyt huonekasveja, heittäen pois kaikki huonokuntoiset yksilöt. Tuli mieliteko vaihtaa hiukan lajikkeita, siispä hankin kiinanruusun ruokakaupan valikoimista. Kukan kaunis väri viehätti niin paljon etten päässyt kulkemaan kukan ohitse vaan se piti ottaa mukaan. Sijoitin sen eteläikkunalle, toivotaan että uusi tulokas viihtyy luonani.

 Pihapuissa on muutama linnunpönttö jotka ovat liki 30 vuotta palvelleet kesäasuntoina siepoilla ja tiaisilla. Hankin 4 uutta pönttöä ja ripustin ne itse puihin, välittömästi tiaiset kävivät uteliaina pöntönsuulla tutkailemassa uutta yksiötä, mahdolliseksi kesäkodikseen.

Se on taas se aika vuodesta kun meikämamma kulkee pihapiirissä nokka maata kohden, tarkkaillen mistä mikäkin sipulikukka putkahtaa pintaan. Ikivanhat krookukset nousevat ensimmäisinä, minulle tuli kiire kylvää  hiukan kahvinporoja krookusten juurille, etteivät rusakot käy niitä popsimassa  salaatteina suihinsa.

 Lumikellot nousevat harvakseen....

ja jouluruusussakin ovat nuput säilyneet lumen alla.

Viime kevään "muotiin" tulleet valeampiaispesät ovat taas kysyttyä tavaraa. Mökille on toivottu niitä terassille ja ulkohuussiin, karkoittamaan pörriäisiä muualle pesänrakennus hommiin. Valepesät tosiaan toimivat ampiaisten karkoittajina, ne on kokeiltu viime kesänä ja hyviksi havaittuja. Tuleepahan turhat villalanka jämät hyötykäyttöön. Virkkaan noita suoraan pallon muotoisiksi, ilman varsinaista virkkuuohjetta, muotoilen virkaten, täytteeksi käytän kaikenvärisiä langan jämiä joita en muuten tulisi käyttämään neuleissani. 

Naakkapariskunta on taas mieltynyt pihasaunan piippuun, molemmat tutkivat tilaa mahdollisen pesäpaikan rakentamiseen. Kohta on kulunut viikko kun aloitin niiden karkoittelun savustamalla, on aivan pakko sytyttää savuavat tulet kiukaan alle, aina uudelleen ja uudelleen. Joskin naakat ovat kuulemma pari- ja paikkauskollisia, sen lisäksi vielä kurjan itsepäisiä kun eivät anna millään periksi "tälle" itsepäiselle saunamarille.