Hurja lumimyräkkä, kaikkiaan satoi lunta 21 senttiä, yhden vuorokauden aikana, masentaa. Olimme jo saanut nauttia muutamasta, lämpimästä kevätpäivästä, karmea tunne, kaikki sipulikukat paksun lumikinoksen alla.
Kyllä on vitsit vähissä, pakko oli ottaa villalangat ja puikot esille, talvi yllätti taas, piti oikein istahtaa ja sisäistää kylmyyttä kuvaava, talvinen maisema, missä oli keväinen puutarhani?
Ei ollut inspistä kuvata noita kinoksia. 😖 Pakko oli ottaa lumikola uudelleen esille ja lykkiä lumet kulkuväyliltä, että pääsivät kahvittelijat autoillaan pihaan. 💪 Lumi oli painavaa nuoskalunta, huh huh, kyllä otti voimille. Yleensä nautin lumitöistä ja koen sen parhaimmaksi hyötyliikunta muodoksi. Nyt homma ei oikein innostanut, vielä seuraavana aamunakin kroppa kertoi ettei eilinen punnerrus ollut mieluisaa hommaa.
Onneksi olen löytänyt äänikirjat, niinpä Seppo Jokisen viimeisin dekkari on seuraavana kuuntelu listalla, niinpä istahdan mielituoliini, kutimet käteen ja kirjan kuuntelu alkaa. Lumet saavat sulaa omaan tahtiinsa, sääennusteet lupaavat tuleville päiville plussa kelejä, joten on toivetta saada keväinen puutarha takaisin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti