Terijoensalavien "siivous"

Vihdoinkin sain aikaiseksi siivota terijoensalavista kuivat oksat ja risut. Haketin ne ja isommat oksat tietysti sahasin saunapuiksi. Hakkeet käytän pensasaitojen katteeksi.

Yllättävän sitkeää puuta oksasilppurille, kun oksan kuori ei hakkautunut vaan muodosti pitkää nauhaa ja jopa jumitti leikkuuterän. Kokemuksesta viisastuen vien seuraavan kerran moiset sitkeät oksat kaatopaikalle.

Vieläkin on kaikenlaisia kiireitä ettei malta istua koneen äärellä, enkä ole ehtinyt vierailla ystävien sivuilla mutta parannan tapani kunhan illat pimenevät.

Nautitaan näistä raikkaista syyspäivistä ulkoilemalla runsaasti! Hyvää syksyä kaikille!

Kultapiiskut ja kultapallot

Vanhat tutut kukat on tuotu alkujaan maalaistalon pihalta, lapsuuden kodistani. Aikoinaan niitä oli jokaisen pihalla, nyt niitä näkee vain harvojen pihojen koristeena. Kultapiisku on vähään tyytyvä kasvi, samoin kultapallokin. Molemmat mainioita kukka-asetelmissa ja -kimpuissa.

Syksyinen aurinko aivan heijastuu niistä, häikäisten katsojat!!!!!

Tänään puhdistin valkoiset pihalyhdyt kuupuutarhasta ja vein varastoon vanhaan saunakamariin.

Otin myöskin suihkulähteestä vesimoottorin pois ja puhdistin kaikki osat. Laitoin moottoriosan vesiämpäriin upoksiin ja vein sen kellarivarastoon, missä se ei jäädy talvella. Luin jostakin että uppopumput säilyvät veteen upotettuina talven yli parhaiten kun sen pyörivät osat eivät pääse kuivumaan.

Nautin puutarhan tuoksuista! Vielä ei nenään tule maatuvan lehden , eikä mullan tuoksua, vaan syysleimun, tuoksuherheen ja liljojen hurmaava tuoksu.

Pelargoni

Kesäkukista pelargoonit ovat sateista huolimatta vieläkin hyvässä kukassa. Tuntuu että mitä heikommin sitä hoitaa niin sitä ahkerammin se tekee uutta nuppua, vähän vettä ja subsraalia...

Omenasato jää heikoksi mutta innostuin tekemään noista vähistäkin omppuhilloa. Isäntä paistoi ulkotulilla muurinpohjalettuja ja kylläpä maistui omenahillokin hyvältä vaihteeksi. Lapsena tuntui että en varmaan tee moista ruskeeta mössöä kun tulen aikuiseksi, tuntui että sitä tuli jo korvistakin, kun sitä käytettiin bostonkakun, kääretortun ja täytekakun täytteenä, puuron silmänä ja pannukakun kanssa jne. Aika kultaa muistot!!! Itse tehty omenahillo ON HYVÄÄ!

Ruusut, jaloangervot ja daaliat kukkivat vielä

Vaikka yöt ovat viilenneet, tänä aamuna oli vain +4 astetta, niin kukat jaksavat vielä kukoistaa.
Ruusutkin ovat koreassa kukassa, samoin jaloangervot.

Vanha oranssi daaliakin kukkii vielä, varmasti ensimmäiseen hallayöhön asti.

Otin jo kasteluletkut pois kaivonkannelta ja vein vesipunpun kellarivarastoon. Eipä tarvitse enään kastella kun uusia istutuksia ja jäljellä olevia kesäkukkia. Yllättävästi tuulikin kuivattaa ruukkuja ja hajuherne pääsi vähän lurpahtaa veden puutteesta, maa oli yllättävän kuivaa.

Lopultakin saan aikaiseksi sahailla Terijoensalavista kuivia ja talvella lumenpainamia oksia. On kiva puuhastella ulkosalla kun on lämmintä ja aurinko paistaa täydeltä taivaalta. Pilkon isommat oksat saunapuiksi ja loput haketan, pensaiden aluskatteeksi.

Iltapuhteena olen keitellyt luumusosetta, sadosta tulikin tänä syksynä ennätyksellinen.

Vieläkin on nautinto kävellä aamukasteisella nurmikolla, lehden hakureissulla ja samalla tulee koirakin pissitettyä, ihana kahvintuoksu tulee vastaan avoimesta ikkunasta. Nautinnollisia nämä eläkeläisen aamutkin.

Syysleimut loistavat

Syysleimujen paras kukinta on meneillään, tuoksu on ihanan voimakas....

Leimujen tuoksu tulvii avoimesta makurin ikkunasta iltaisin sisälle....tulee taaskin lapsuuden ihanat kesämuistot mummolan puutarhassa, mieleen...

Gladiokuksetkin aukaisevat ihanat kukkansa syyskesämme iloksi.

Hankin sipulit puutarhamessuilta ja tarkoitus oli ostaa esittely-kuvan mukaisesti tummanpunaisia ja limen värisiä, mutta kuinkas kävikään???

Kaikki olivat saman värisiä, ihastuttava väri sinänsä! Mitäs opimme tästä?

Nyt kun marjat on poimittu pensaista, tyrnimarjatkin, niin voi istahtaa keinuun kirjan kanssa viettämään kesämme viimeisiä aurinkoisia ja lämpimiä päiviä.

Alkuviikosta laitoin vadelmapuskaat syyskuntoon; poistaen vanhat , satoa antaneet versot ja tuin uuden kasvuston, syystuulien tuiverrusta kestämään.

Tänään niitin perunanvarret, ensiviikon alusta on paras perunannosto aika. Perunasadosta tulee hyvä, onhan niitä syöty koko kesä ja ovat isonkokoisia, sileitä.

Kotipihalla riittää puuhaa ja saa samalla hyötyliikuntaa sopivasti, välipaloina napsien pensaista kypsiä marjoja ja hedelmiä, niin eiköhän se nöf-nöf-flunssakin pysy loitolla näillä entisajan konsteilla.